Arrival

Perillä jossakin. Vihdoin edes vähän aikaa paikallaan. Nyt on päivä vietetty täällä Boracaylla ja sen kyllä huomaa. Alkaa läski olla sen verran punainen, että oksat pois. Käytiin Kallen kanssa hakemassa hiukan d-vitamiinia. Kuinka tyhmä on mies, joka väittää että aurinkoa pitää ottaa puoli tuntia päivässä ilman aurinkorasvaa. Noh, en tiedä, mutta sen tiedän, että sitäkin tyhmempi on mies, joka vielä uskoo tuonkin hölynpölyn ja polttaa itsensä todella pahoin. Hyvä minä.

Uskomattoman hieno arrival-terminaali täällä Caticlanissa. Sitten meillä Pirkanmaalla jaksetaan mouhota halpalentoterminaalin kunnosta ja ulkoasusta. Noh, ajatushan on kaiketi tärkein, kuten yleensäkin. Ohessa esimerkki miten ko. terminaali voitaisiin toteuttaa. Oliskohan ihmiset sitten tyytyväisempiä?

Tuli sitten menomatkalla käytyä Pekingissäkin. Hienoa oli taas kerran ja hemmetin kylmää. Nähtävyyksien sijaan keskityimme täysin selvittämään oliko TsingTao yhtä laimeaa, kuin ennenkin. Olihan se. Aamupalaksihan kun me Suomalaiset yleensä syömme jääpuikkoja ja kahvit otamme pakkasnesteellä. Lämpötila taisi kuitenkin olla siinä nollan molemmin puolin ja aikuiset ihmiset olivat aivan jäässä. Sinänsä kummallista, kun Suomessa oli kaiketi lähtiessä hieman kylmempi. Ei paljon, mutta vähän. Tosin taitaa siellä olla vieläkin. Täällä ei.

En tiedä mikä on ihmisten mielestä määritelmä paratiisille, mutta minun mielestä ei voida olla kovinkaan kaukana siitä, kun 0,75l pullo 80% rommia ja 1,5l kokispullo maksaa yhteensä 1,2e. Rommi on kyllä paikallista, mutta sen tärkein ainesosa (alkoholi) on kuulemma tallella. Innokas testiryhmämme on alkanut selvittää ko. tuotteen muita ominaisuuksia. Alkutunnelmien mukaan vaikuttaa ainakin näin sivusta seuraajan mielestä vallankin toimivalta tuotteelta. Eli seuraavaksi puhutaan politiikkaa ja sitten painitaan.

Puhelin on muuten ihan paras promillemittari. Nimittäin 2,5 promillea kun on läpi, alkaa puhelimen käyttö vaikeutumaan huomattavasti. Tekstiviestit on sekä luettava että kirjoitettava toinen silmä kiinni, puheluista puhumattakaan. Silloin on nimittäin yleensä molemmat silmät kiinni. Mikäköhän siinäkin on, että nykyajan puhelimet on sellaisia, ettei niitä pysty käyttämään kuin selvinpäin? Toisaalta, ehkä se suunnittelijainsinööri on ollut niin fiksu ja todennut, ettei kännissä tarvitse räpeltää puhelinta. Olisi varmaan ollut monta sotkua vähemmän. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että ko. tilanteen yllättäessä, ei kannata pyytää kaveria lukemaan saapunutta tekstiviestiä, saatikka vastaamaan siihen. Varsinkaan, jos oma arviointikyky kaverin humalatilasta on merkittävästi alentunut.

Eikai se sitten auta, kuin vaihtaa fantapullo olueen, eihän tälläistä muuten jaksa. Eihän?