Ja saa aikaan jotenkin hermostuneen tunnelman, totesi eräs tässä blogissa vieraillut ihminen. Se hermostuneisuus ei juurikaan kuvaa omia tunnelmiani. Terohan nyt on ollut kuin tulisilla hiilillä jo useamman viikon. Toisaalta se on hyvä, niin on lennot ja majoitukset järjestyksessä kun jollain tuota intoa piisaa. Mikä lie miestä pidellyt Suomessa näinkin pitkään, jep jep..
Vaan niinhän siinä kävi, että tämän suomituristin matkailukynnys taisi laskea sekä samalla hieman nälkäkin kasvaa ja niin sitä sitten ollaan jälleen menossa kun on taas lomaa pitkästä aikaa.
Ennen rinkanpakkausta kävimme kuitenkin palauttelemassa kansainvälistä tunnelmaan mieliimme Kiinan suurlähetystössä ja matkamessuilla Helsingissä. Viisumin hakureissu ja messut kun olivat ihan vahingossa osuneet samalle päivälle. Lähetystö on tietenkin auki turisti ystävällisesti joka arkipäivä 0900-1130 ja jos haluat viisumin saman tien mukaasi, se maksaa 30€ extraa / viisumi, muuten sen tuottaminen kestää neljä päivää. On siis olemassa vain huonoja ja kalliita vaihtoehtoja edes yrittää saada se viisumi. Teron kanssa raaveimme hetken päitämme ja mietimme vaihtoehtoja.
Vaihtoehto yksi: Lähetystöön sähköposti, että voidaanko lähettää passit ja hakemukset postissa ja tulla sitten noutamaan ne kun ovat valmiita…. Vastaus tuli nopeasti ilman ja ylimääräistä toimitusmaksua, yhtä huonolla englannilla kuin kysymyskin lähetettiin, että ei käy!
Vaihtoehto kaksi: Viedään ja haetaan passit eri reissuilla. Eli pari päivää töistä vapaata ja saman verran Helsingin reissuja… Perseestä ja kallista, ei hyvä!
Lähetystönkin suosittelema vaihtoehto kolme: Lähettäkää asiakirjat jollekin kaverillenne ja hän voi toimittaa ne, jolloin riittää kun teemme itse vain noutoreissun. Yritimme Teron kanssa miettiä, että tunteeko kumpikaan sellaista kaveria Helsingistä ja onko olemassa sopivaa kiristys keinoa häntä kohtaan.
Tilanne vaikutti erittäin heikolta ja viisumien lähettämiseen oli aikaa vain päivä, ajoissa kun olimme liikkeellä, eikä Yhtään osoitetta mielessä. Sitten välähti! Se edellisellä reissulla tapaamamme postipetterihän asuu Helsingissä. Muistelimme, että vahvat näytöthän se Petteri antoi monessakin asiassa, mutta ei niistä kyllä tässä hommassa ole hyötyä. Tiukasta aikataulusta ja riskeistä huolimatta päätimme ottaa häneen yhteyttä.. Petterihän osoittautui varsin myötämieliseksi ajatusta kohtaan ja suostui jostain syystä toimimaan kuriirina. Eikun kolmesivuiset viisumihakemukset (joissa olet selvittänyt mm. suhteesi vanhempiisi ja keksinyt jonkun kiinalaisen hostellin nimen majapaikaksesi) ja passit postiin. Varma muistikuva edellisestä lähetystövierailusta oli, että hakemukset maksetaan viedessä ja ainoastaan käteinen kelpaa. Vihjasimme siis Petterille, että tukku rahaa olisi syytä olla mukana.
Kohta koittikin jo pe aamu ja viisumien hakureissu sekä matkamessut olivat ohjelmassa. Herätys sian pieremän aikaan ja kohti Helsinkiä. Petterikin oli jo meitä valaissut, että ne hakemukset maksetaan vasta noudettaessa, joten hänellä oli tulevan viikonlopun biletysrahat nostettuna meidän varmojen muistikuvien ansiosta. No, ei se auttanut meidänkin oli käytävä nostamassa tukku seteleitä maksua varten, koska se korttihan ei siellä käy.
Viimehetkellä kurvasimme lähetystön pihaan, koska emme tietenkään osanneet sinne suoraan, Mikon loistavista neuvoista huolimatta. Tunkeuduimme lähetystön edessä olevan jokapäiväisen mielenosoittajajoukon lävitse ja ryntäsimme tiskille rahat kourassa. Ystävällinen virkailija kantoi passit tuoreine viisumeineen luukulle ja näytti niitä meille tarkistusta varten. Kallen viisumi oli tietenkin vääränlainen, ..ttu eihän ne jaksa ees ite lukea noita kaavakkeitaan! Ongelmasta selvittiin ja aloimme työntää euroja luukusta sisään. Virkailija kuitenkin kohotti kätensä torjuvaan eleeseen ja osoitti nenämme edessä olevaa maksupäätettä ja sanoi(käsittääksemme), että vain ja ainoastaan kortti kelpaa. Totesimme varmojen muistikuvien pettäneen pahemman kerran. Ei auttanut kuin tunkea kortti koneeseen ja kerätä käteiset toisilta, nyt oli siis biletysrahat nostettu myös Kallella.
Matkamessut edustivat suomituristille sopivaa arkkitehtuuria. Paljon kojuja, ihmisiä ja ahtaita käytäviä sekä kaljan myynti molemmissa päissä hallia, viihdyimme mainiosti molemmissa päissä(mme). Aiempaan plaaniin kuului myös, että Petteri ilmaantuu messuille ja ilmaantuikin ja viihtyi myös päissä(än).
Kansainvälinen tunnelma sen kuin kohosi kohoamistaan, Vesa Keskisen bongaamisesta huolimatta. Tunnelman kohoamisen ja Petterin ilmaantumisen seuauksena suomituristien pelti alkoi pikku hiljaa pienentyä, ennen lopullista sulkeutumistaan. Näin ollen loppupäivän ja illan tapahtumat näyttivät väistämättömiltä. Kohta sitä sitten oltiinkin matkalla Kohti Tamperetta, auto täynnä väkeä peräkonttia myöten ja kas kummaa, Petterihän oli päätynyt myös Tampereen kuljetukseen! Loppuillan tapahtumat ovatkin sitten jo eri tarinaa. Kiitokset vaan illan emännälle ja isännälle. Nii, ja eipä sieltä messuilta juuri muuta käteen tarttunut kuin pari Kanarian saarten esitettä, mutta tiedänpähän ainakin, kenellä niille on käyttöä.
Oma retkenihän alkaa perjantaina niin, että alle tulee viikonlopun mittainen Ruotsin seikkailu, joka käsittää jääkiekkoturismia Globeniin. Sunnuntaina aamulla sitten takaisin Helsinkiin ja siitä puolen yön aikaan kohti Hong Kongia ja Filippiinejä. Varsin vauhdikas alku siis, vaan kun on lähes aina valmis, niin tulee joka paikkaan tungettua. Filippiineillä näyttää edelleen ukkostavan ja satavan, mutta lumitöitä en ajatellut tehdä. Mitä ohjelmaa on luvassa paikan päällä, luultavasti selviää aikanaan.
P.S Kiitokset Petterille viisumikuriirina toimimisesta, vaikka kalleimmaksi ja raskaimmaksi tämä kolmas vaihtoehto kokonaisvaikutuksiltaan osoittautui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti